On se jännä miten kaupunki ja sen ilmapiiri vaikuttaa viihtyvyyteen. Losissa (wikipedian mukaan) on reippaat 4 miljoonaa asukasta, Lontoossa taasen reippaat 7 miljoonaa. Ja paljon mieluummin kävelen yksin illalla Lontoon keskustassa mitä Losin.
Aloitetaan kuitenkin kuvalla. Lupasin Mitchin seikkailuista viime päivityksessä, joten täältä pesee. Mitch Buchannon Venice Beachilla turvaamassa kaikkien neitojen rusketukset.
I'll be ready.
Pisti miettimään mitä ihmettä sitä menee tekemään yhden kuvan takia. Myöhästyin 5min lentokone-shuttlestani (1,5h matka biitsille!) mutta onneksi se saatiin tilattua takaisin. Tarkoitti vain että en kerennyt vaihtaa vaatteita ennen lentoa, joten Britteihin päästyäni oli todella reissusta rähjäinen olo. Asiaa ei tietenkään helpottanut se että Air New Zealandilla oli yli 40 leffaa mitä kattoa, joten lentokoneessa ei tullu nukuttua ollenkaan vaan katottua 4 leffaa...
Jet Lagista toivottuani (vieläkin iskee väsymystä tosin) oli aika lähteä kierteleen kaupunkia. Edelleen, verrattuna Losiin, kävellen pääsee joka paikkaan, julkinen liikenne toimii loistavasti ja sen oppii nopeaa, eikä ihmiset tunnu olevan liikenteessä haistapaska-mentaliteetilla. Tärkeimmät nähtävyydet tuli nähtyä yhdessä päivässä, enemmänkin oisi voinut nähdä (mm. British Museum ja Harrods jäi näkemättä) ellei olisi pitänyt ottaa päiväunia jet lagin takia. Yhtenä kohokohtana oli Abbey Roadin näkeminen ja ylittäminen paljain jaloin – kuten Paul.
Mietin eilen kun tuubiin olin menossa ja katsoin mainoksia eri musikaaleista että kuinka siistiä olisi käydä katsomassa joku niistä. No, kierrellessäni Covent Cardenia, satuin sattumoisin teatterille jossa oli Monty Python musikaali Spamalot menossa. No hemmetti, käydään kysymässä onko paikkoja jälellä ja paljonko on hinta. 15 puntaa oli halvin lippu (ei todellakaan parhaimmat paikat), mutta oli todellakin sen arvoista! Mielettömän hauska esitys, ja ennen kaikkea irtiotto ”perus”turistimeiningistä (varmaan tosi moni matkustaa tosin Lontooseen nimenomaan musikaalien perässä...?). Voin suositella, ja aijon itekki tulla toistamiseen tänne kattomaan niitä!
Viimeinen päivä Lonissa – tämä päivä – meni Camden Townissa käydessä. Mahtavia vintage-liikkeitä, mutta matkalaukku on jo ylipainoinen ja pankkitili liian alhainen, joten jäänee ens kertaan shoppailut. Asiaa ei tietenkään helpottanut se, että löysin takin minkälaista olen etsinyt jo pitemmän aikaa, mutta koska epäilin että en löydä sitä täältä (en löytänyt edes eBaystä), ostin hieman erilaisen samaa ajatusta olevan (vintage-rokkitakki) San Franciscosta. Kalliimmalla, vaikka kuvittelin että dollarin kurssin takia se on parempi ostaa sieltä. No, edelleen, jää ensi kertaan. Oon kuitenkin tyytyväinen siihen Friscon takkiin.
--
Vihoviimeinen osa reissustani alkaa huomenna, IFMSAn konferenssi, josta lähen kotimatkalle viimeisenä iltana jo. On jo kotiinpaluu fiilis, joten en malta odottaa. Tarkkasilmäisimmät teistä ehkä on huomannut ristiriidan aiempien lentopäivien osalta. Totta, aikaistiin lentojani aikanaan sen takia että kerkiän kouluun ja toivottavasti kaverin polttareihin. Ja myös rahatilanne alkaa olemaan uhkaavan alhainen, niin pitää sitä duuniinkin lähtiä.
Viimeiset tunnelmat jossain vaiheessa Canteburyn kokouksesta, sitten onkin enää vuorossa viimeinen päivitys lopullisista tunnelmista.
Abbey Road
Spam spam spam spam spam spam spam spam spam spam...
La’ers,
-Ozzie.
Kommentit